Helsingin Sanomien sivuilta Oma elämä-osiosta löytyi mielenkiintoinen artikkeli kirppistavaran hintalapusta. Kuinka niin pieni asia voikin olla oikeasti merkittävä!
Verrattuna kaupan vaatteeseen tai tavaraan, tarvitsee kirpputorituotteen hintalapussa olla melkoinen määrä tietoa. Kaikkihan alkaa pöytänumerosta, jolla tuote suunnataan tietylle myyjälle. Sitten on hyvä mainita mikä tuote on kyseessä. Tuote kannattaa myös yksilöidä ilkivallan vuoksi, esim. dvd-tekstin sijaan laittaa minkä niminen dvd-levy on kyseessä tai vaatteen kohdalla paita-tekstin sijaan kannattaa mainita vaatteen merkki, väri ja koko. Hintalapussa on hyvä myös löytyä maininta tuotteen mahdollisista vioista, kuten vaikka reiästä vaatteessa. Myös kannattaa miettiä miten sen hintalapun kiinnittää ettei se pääse irtoamaan eikä riko tuotetta.
Ja nyt se tärkein eli hinta. Itse käytän hinnoittelussa tapaa, jossa mietin mitä olisin itse valmis maksamaan ko. tuotteesta. Jos kyseessä on tavara, josta oikeasti haluan päästä eroon, niin laitan hinnan alle sen, mitä itse maksaisin. Jos taas ei haittaa että tavara jääkin käsiin, niin saatan laittaa hieman korkeamman hinnan. Ja hinnoittelu tietysti aina tavaran kunnon mukaan! Jos tavara on huonokuntoinen, niin hinta on aina edullisempi kuin vastaavan hyväkuntoisen tuotteen. Pääsääntönä hinnoittelussa kuitenkin on, että oikein hinnoiteltu tuote myy itsensä :)
Ja lopuksi vielä linkki siihen Hesarin artikkeliin :) Hyvä hintalappu myy kirpparivaatteen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti